Osakaskunnan nimi: Keski-Puulan osakaskunta
Kotipaikka: Hirvensalmi
Kunnat: Hirvensalmi, Kangasniemi
Kiinteistötunnus: 97-876-15-1, 213-876-30-1

Osakaskunnan kalavedet sijaitsevat Keski-Puulan alueella, pinta-ala noin 19 000 hehtaaria. Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat em. vesistöihin ja vesistön osiin liittyvät maa-alueet. Osakaskunta toimii kalastuslaissa (379/2015) tarkoitettuna yhteisen vesialueen osakaskuntana.

Osakaskunta on kokouksessaan 21.4.2018 hyväksynyt seuraavat säännöt:

1 §
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä siihen liittyvien yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta. Osakaskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen sekä järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Kalastuksen järjestämisellä turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.
Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

2 §
Osakaskunnan kalavedessä harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä ja osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla.

3 §
Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 19 000 pyydysyksikköä. Näiden lisäksi osakaskunta myy viittä erikoislupaa, joiden määrä, hinta ja lupaehdot määrätään vuosittain osakaskunnan kokouksessa. Erikoislupia ovat vetouistelulupa, nuottakalastukseen perinnenuottalupa tai kaupallisen kalastuksen nuottalupa, troolilupa ja yrityslupa. Trooliluvan edellytyksenä on kalastuselinkeinon harjoittaminen ja kaupallisen kalastajan rekisteriin kuuluminen. Troolilupa voidaan myöntää enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Vuosittain voimassa olevia troolilupia myönnetään 3 kpl, ylimeneviä lupia voidaan myöntää muikkukantojen seuranta- ja tutkimustiedon perusteella, mikäli muikkukannan uusiutuminen sitä edellyttää.

Trooliluvat myönnetään seuraavassa järjestyksessä:

• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin ja joilla on ollut edellisenä vuonna troolilupa harjoittaa kaupallista kalastusta osakaskunnan vesialueella.
• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat II-luokan kaupalliset kalastajat.
• Ei osakkaat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
• Ei osakkaat, jotka kuuluvat II-luokan kaupallisiin kalastajiin.

Mikäli kaksi tai useampi kalastaja on samassa em. luokassa troolilupien myöntämisen suhteen ja lupien määrää joudutaan rajoittamaan, kalastaja jolla on enemmän omistuksessa tai luovutusten kautta saatuja pyydysyksiköitä saa trooliluvan.

Pyydysyksiköiden jakaminen tapahtuu seuraavasti:

Osakkaiden kesken jaetaan omistusosuuden mukaisessa suhteessa 15 000 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi.

Erikoislupien mukaista kalastusta, kaupallista kalastusta harjoitettavaa kalastusta ja ulkopuolisten vapaa-ajankalastusta sekä pienosakkaiden lisäyksiköitä varten varataan 4 000 pyydysyksikköä. Kaupalliseen kalastukseen varatut lisäpyydysyksiköt myönnetään seuraavassa järjestyksessä:

• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin ja joilla on ollut edellisenä vuonna lisäyksiköt harjoittaa kaupallista kalastusta osakaskunnan vesialueella.
• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
• Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat II-luokan kaupalliset kalastajat.
• Ei osakkaat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
• Ei osakkaat, jotka kuuluvat II-luokan kaupallisiin kalastajiin.

Osakkaiden omistusosuutta vastaava pyydysyksikkömäärä korotetaan 10 pyydysyksikköön (lisäyksikköjä), mikäli se jää alle 10 yksikköön. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä vesialueosuuslukua.

Hoitokalastuksesta, tutkimuskäyttöön tapahtuvasta kalastuksesta ja satunnaisesti käytettävien pyydysten käytöstä päätöksen tekee tarvittaessa hoitokunta.

Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

• Pitkäsiima (100 koukkua) 5 yksikköä
• Isorysä, avorysä tai paunetti korkeus yli 2 m, 10 yksikköä
• Rysä tai paunetti, korkeus alle 2 m, 3 yksikköä
• Verkko, pituus enintään 31 m, 1 yksikkö
• Koukut 10 kpl, 1 yksikköä
• Sukelluskalastus (mm. harppuuna, jousi) ja tuulastus 1 yksikkö
• Rapumerta, 0,5 yksikköä
• Katiska, 0 yksikköä.
• Vetouistelulupa, osakaskunnan erikoislupa
• Troolilupa, osakaskunnan erikoislupa
• Kaupallisen kalastuksen nuottalupa / perinnenuottalupa, osakaskunnan erikoislupa
• Yrityslupa (esim. kalastusmatkailu, ohjelmapalveluyritys, mökkivuokraus), osakaskunnan erikoislupa

4 §
Yhteisen vesialueen osakas voi ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan kalastaa osakkaalle itselleen kuuluvan kalastusoikeuden nojalla. Jos lupa on kestoltaan pidempi kuin yksi vuosi, on se annettava kirjallisena ja siitä on tehtävä ilmoitus osakaskunnalle.

5 §
Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä osakaskunnan ja kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä muissa päätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty. Osakaskunta päättää kokouksissaan maa-alueiden käytöstä, käytöstä perittävistä maksuista ja niiden hoidosta.
Jos kalastuksen järjestämistä, kalakunnan hoitoa tai kalastuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.

6 §
Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun ja muita erikoislupamaksuja, joiden ehdot ja maksut määrätään osakaskunnan kokouksessa. Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.
Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

7 §
Kalastuksessa käytettävät pyydykset tulee merkitä lakien ja asetusten määräämällä tavalla. Osakaskunnan vesialueella muutoin kuin yleiskalastusoikeuksin kalastusta harjoittavat henkilöt voidaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä velvoittaa antamaan kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.

8 §
Osakaskunnan kokouksessa päätetään hiekan ja muun aineksen ottamisesta vesialueelta, sekä alueen tai sen osan antamisesta vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamisesta alueella sekä sen muusta käyttämisestä ja tällaisesta käytöstä perittävästä korvauksesta.

9 §
Ellei kokouspäätöksessä tosin määrätä, on 5 – 8 pykälissä tarkoitettu päätös voimassa toistaiseksi.

10 §
Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.
Hoitokunta voi tarvittaessa päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat, ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

11 §
Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.
Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja osakaskunnan internet-sivuilla sekä kirjeellä tai sähköpostilla osakkaan osakaskunnalle ilmoittamaan osoitteeseen. Kuulutus on julkaistava ja sähköposti tai kirjeet on lähetettävä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.
Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä osakaskunnan internet-sivuilla seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes kokouspäivästä on kulunut 21 päivää.
Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle tammikuun loppuun mennessä. Kaupallisen kalastuksen troolilupahakemukset tulee toimittaa hoitokunnalle tammikuun loppuun mennessä.

12 §
Varsinaisessa kokouksessa:
1) esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
2) esitetään edellisen vuoden tilit ja toiminnantarkastajain lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
4) tehdään näiden sääntöjen 5-8 §:ssä tarkoitetut päätökset;
5) määrätään hoitokunnan jäsenten, toiminnantarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;
6) hyväksytään osakaskunnalle toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio kuluvaksi/tulevaksi vuodeksi;
7) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 4 – 6 jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet;
8) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;
9) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen/kalatalousalueen kokouksiin;
10) Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista;
11) Käsitellään muut esille tulevat asiat.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty toimikaudesta, jatkavat edellä kohtien 8-10 nojalla valitut henkilöt tehtävissään, kunnes uusi valintapäätös on täytäntöönpanokelpoinen.

13 §
Osakaskunnan kokouksen päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon osakaskunnan internet-sivuilla sääntöjen 11 § mukaisesti.
Osakaskunnan hoitokunnan päätökset, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet, viranomaisen määräykset tai tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä osakaskunnan internet-sivuilla.

14 §
Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin.
Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies.
Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.
Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa.
Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:
1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;
4) velan ottamista;
5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä.
6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla.
8) kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka
9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.
Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.
Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava asianomaisen aluehallintoviraston vahvistettavaksi.

15 §
Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:
1) kokouksen aika ja paikka;
2) miten kokous on kutsuttu koolle;
3) läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä, kunkin äänimäärä;
4) kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.
Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkistaja.

16 §
Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 8 – 12 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arvan mukaan puolet ja toisen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.
Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.
Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

17 §
Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:
1) johtaa osakaskunnan toimintaa;
2) valvoa osakaskunnan etua;
3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
4) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;
5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
6) edustaa osakaskuntaa kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;
8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista; sekä
9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa Itä-Suomen aluehallintovirastoon, maanmittauslaitokselle sekä sen kalastusalueen/kalatalousalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii;
10) käsitellä suostumuksen antaminen merkitykseltään vähäisen laiturin, kaapelin tai muun sellaisen laitteen sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle, suostumukset kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien järjestämiseksi, suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen sekä suostumukset hoitokalastukseen ja kalaston tutkimuksiin osakaskunnan alueella.

18 §
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.

19 §
Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava toiminnantarkastajille vähintään 2 viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastukseen ja toiminnantarkastajien vastuuseen sovelletaan toiminnantarkastusta koskevia lakeja ja säännöksiä.

20 §
Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista.

21 §
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

22 §
Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, ELY-keskuksen valvojakokeen suorittaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään. Se, mitä näissä säännöissä on hoitokunnasta määrätty, sovelletaan tarpeen mukaan toimitsijaan ja hänen varamieheensä.